Pelaajakohtainen juoksuodottama (xR)
Juoksuodottaman riippuvuus sisävuoron tilasta miesten Superpesiksessä kausilla 2021-2024.
Pesäpallossa pelaajien joukkueelleen tuottamaa arvoa voidaan mitata esimerkiksi lyödyillä ja tuoduilla juoksuilla. Valitettavasti nämä mittarit eivät kerro mitään siitä, miten pelaajat osallistuvat pelin rakenteluun, kuinka hyvissä tilanteissa ovat olleet lyömässä ja kuinka paljon hyviä tilanteita pelaajilta on jäänyt käyttämättä. Pelaajakohtaisen juoksuodottaman (xR) avulla voidaan mitata mm. pelaajien suoritusten näitä osa-alueita.
Juoksuodottamamallissa sisävuoron tila esitetään kolmella muuttujalla, jotka kuvaavat etenijätilannetta, taululla olevia paloja ja jäljellä olevia lyöjiä. Kuhunkin sisävuoron tilaan liittyy juoksuodottaman arvo xR, joka kertoo, kuinka monta juoksua joukkuelle on odotusarvoisesti vielä tulossa ennen sisävuoron loppua. Yleisesti ottaen juoksuodottaman arvo laskee, kun lyöjien lukumäärä vähenee tai palojen lukumäärä kasvaa, koska tällöin sisävuoroa on odotusarvoisesti vähemmän jäljellä. Toisaalta juoksuodottaman arvo kasvaa, kun etenijät etenevät pesillä lähemmäs kotiutusta. Ylläolevassa kuvassa etenijätilanne on esitetty siten, että tilassa “000“ pesät ovat tyhjinä, tilassa “100” ykköspesällä on etenijä, tilassa “010” kakkospesällä on etenijä ja niin edelleen. Kuvassa esitetyt juoksuodottaman arvot on laskettu simuloimalla pesäpallon sisävuoroa kuvaavan Markov-mallin avulla 100 000 sisävuoroa ja pitämällä kirjaa loppuvuoron aikana odotettavista juoksuista.
Eri tiloja kuvaavien juoksuodottaman arvojen avulla voidaan mitata pelaajien suorituksia esimerkiksi seuraavasti:
Oletetaan, että lyöjä tulee lyöntivuoroon, kun lyöjiä on jäljellä kahdeksan, taululla on yksi palo ja kolmospesällä on etenijä (tila “001”). Tällöin xR-mallin perusteella joukkueelle on odotettavissa 0.623 juoksua loppuvuoron aikana.
Jos lyöjä ei onnistu kahdessa ensimmäisessä lyönnissään ja joutuu lyömään viimeisellä lyönnillään kopin, hänen lyöntivuoronsa päätteeksi sisävuoron tila on (“seitsemän lyöjää”, “yksi palo”, “001”), mikä vastaa xR-arvoa 0.504. Toisin sanoen pelaajan epäonnistunut lyöntivuoro maksoi joukkueelle lyöntiodottamaa 0.504 - 0.623 = -0.109 juoksun verran.
Jos taas lyöjä onnistuu kotiuttamaan etenijön kolmoselta ja pääsee itse ykköselle, hänen lyöntivuoronsa päätteeksi sisävuoron tila on (“seitsemän lyöjää”, “yksi palo”, “100”), mikä vastaa xR-arvoa 0.324. Tällöin pelaajan tilille kirjataan tuotetuksi juoksuodottamaksi: 1 + 0.324 - 0.623 = +0.701. Pelaaja saa siis yhden juoksun verran plussaa lyödystä juoksusta, mutta hänen lyöntivuoronsa päätteeksi kenttä jää sen verran epäedullisempaan asetelmaan, ettei hänelle voi antaa kunniaa täydestä juoksusta.
Pahimmassa tapauksessa lyöjä polttaa kolmosella olevan etenijän ja palaa itse ykköselle, jolloin sisävuoro päättyy hänen lyöntivuoroonsa ja loppuvuoron xR-arvo on tasan nolla. Tällöin pelaajan tilille kirjataan tuotetuksi juoksuodottamaksi 0.000 - 0.623 = -0.623.
Pelaajien suorituksia voidaan siis mitata laskemalla heidän lyöntivuorojensa synnyttämiä xR-arvon muutoksia esimerkiksi yhden ottelun tai kokonaisen kauden yli. Pelaajien suorituksia arvioitaessa juoksuodottaman avulla mitataan sekä lyöjän kykyä lyödä juoksuja että hänen kykyään päästä kentälle ja viedä joukkuetovereitaan eteenpäin. Luotu juoksuodottama voidaan myös jakaa osiin kenttätilanteen mukaan (kenttä tyhjänä, 1-2 -tilanne tai kolmostilanne), jotta pelaajan suoritustasosta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva.
